Pasta Caprese by MisterChef.

Minä: ”Miten tää tehdään?”
MisterChef: Tehdään erinomainen tomaattikastike ja sekoitetaan se pastaan.”
Minä: ”Miten se tomaattikastike tehdään?”
MisterChef: ”Googlaa.”
En googlannut ?. Näin hän sen teki.

Ainekset:
Sipuli
Valkosipulia maun mukaan
Öljyä
Tomaattipyrepurkki (se isompi, silti pienehkö säilyketölkki)
Pari purkkia kokonaisia tomaatteja liemessä
Kirsikkatomaattirasia
Mustapippuria
2 tl suolaa
1 rkl sokeria
1 rkl balsamicoa
1 rkl viinietikkaa
Buffalomozzarellaa
Parmesaania

Sipulia ja valkosipulia kuullotetaan öljyssä. Lisätään tomaattipyre ja murska/kokonaiset tomaatit liemessä ja kirsikkatomaatteja. Mausteeksi maun mukaan mustapippuria. Lisätään joukkoon myös sokeri, balsamico ja viinietikka. Keitetään, kunnes osa nesteestä on haihtunut ja kastike tiivistynyt. Lisätään basilika valmiiseen kastikkeeseen ja haudutettu tomaattikastike sekoitetaan al denteksi keitettyyn pastaan, tässä käytetty pappardelle-pastaa (leveähkö nauhapasta). Päälle buffalomozzarellaa, parmesaania lastuina ja loput, halkaistut kirsikkatomaatit ja lisää tuoretta basilikaa. Halutessaan muuten myös kastikkeeseen voi laittaa hautumaan tuoreita tomaatteja säilöttyjen lisäksi.

Tästä tulee ihanan täyteläistä, silti raikasta. Koko pastan juju on se hienoinen makeuden ja happamuuden liitto, joka tulee tulee tomaattipyreen, balsamicon ja pienen sokerimäärän liitosta. Ihanaa! Pasta caprese syödään heti.

Siis kokonaan. ?

Oli hyvää!

Vuosi sitten äitiys herkisti: ”Eilen itkin vauvauinnin infotilaisuudessa vauvauinnin mainosvideolle. Kun se vaan oli niin liikkis. Tänään itkin, kun tyttö harjoitteli puremista. Kun imetin.” Nyt vuotta myöhemmin nämäkin herkistymisen tasot ovat edelleen koettavissa. Mutta voi, kuinka Pikkuihminen on tänä aikana kasvanut ja kehittynyt! Lapsen ensimmäiset sanat on kuultu jo viime syksyllä.Siis sellaiset tietoisesti lausutut, jokellusta oli jo aiemminkin.

Tätä nykyä Pikkuihmisen sanavarastokin kasvaakin päivä päivältä. Ensimmäinen sana oli ”ei”, sen jälkeen sanoja on tiputellut milloin missäkin muodossa. Tisu on isto tai isu tai joskus tisu.Isä on ishii, lisää on lisshää ja pois on poish. Näistä hauskin on ”moisshii”. Arvaatko, mitä tarkoittaa? Me emme ole vielä oikein keksineet, mistä se tulee, mutta tarkoittaa, että tyttö tahtoo syliin. Niin suloista!

Ensimmäinen lause joulukuussa 2020 oli ”ei tule kakka”. Muutama viikkoa myöhemmin päädyimme tähän (nyt jo toivottavasti hieman ohi menevään) ”ei ha-u-a” -vaiheeseen.tänään tyttö oli sanonut isänsä tarhan pihassa nähdessään että ”isä tuli”. Siis imperfekti! Niin kiehtovaa seurata aitiopaikalta kielen kehitystä, tämä on aivn ihanaa.

Niin hauskoja hetkiä tämän pienen kanssa: yhtenä aamuna tarjoilin hänelle uutta puuroa. Se ei oikein uponnut. Tyttö maistoi sitä, naama vääntyi inhoon ja hän työnsi sen hitaasti kauemmas itsestään kommentoiden samalla tarjoilua. Hänen kommenttinsa? ”Ei hyvä”. Eipä siinä sitten muuta, point taken. Tarjoilin sillä kertaa muuta. Kyllä se puurokin sitten myöhemmin alkoi maistua, kun tein siitä vellimäisempää ja tarjoilin pussista.

Mitä hauskoja juttuja teidän lapset kertoilee?

—————————

Seuraa Vuodenaitia myös Instassa tai Facebookissa tai lukaise edellinen postaus