Sain kehuja siitä, että olen täällä somessa niin itsevarma. Joo, tää on somee.

”Älä kuvittele itsestäsi liikoja, mutta älä myöskään ole epävarma”

Oikeasti kamppailen jatkuvasti sen kanssa, olenko riittävän hyvä ja kasvattava äiti, läsnäoleva ystävä tai täydellinen työntekijä. Tästä sinänsä positiivisesta ”somessa olet niin itsevarma” -kommentista heräsi sellainen ajatus, että miksi se on tässä meidän ajassa niin kamalaa, että kokee itsensä ajoittain epävarmaksi? Eikö se juuri kerro, että välittää syvästi siitä, mitä tekee eikä kuvittele itsestään liikoja (se vasta ärsyttävää onkin). Ja yleensäkin, että on ihmisyydessään rehellinen itselleen ja iik, jopa muille?

Epävarmuus on tie oivalluksiin

MeNaiset-lehdessä oli artikkeli epävarmuudesta vähän aikaa sitten. Siihen oli haastateltu mm. poliitikko Fatim Diarraa, Annaleena Hakolaa ja muutamaa muuta some- ja liike-elämässä erinomaisesti menestynyttä naista. Kannattaa lukea koko juttu, se löytyy lehden numerosta 43, kannessa on Tarja Turunen.

Jutussa puhuttiin paljon siitä, että epävarmuuden tunne on rohkaissut tekemään: se on herättänyt näyttämisen halua, sisukkuutta, oman menneisyyden perkaamista, rohkeutta muuttaa ja kohdata asioita.

Tahtoisin näihin lisätä sen, että se on täysin inhimillinen tunne. On ihan ok, jos kokee itsensä välillä epävarmaksi. Silloin ei ole rikki tai huono ihminen, päin vastoin.

Sen sijaan mitä epävarmempi on, sitä enemmän siitä pitäisi puhua.

mitkä ovat syyt epävarmuuden taustalla?

Epävarmuus tulee esille, kun on jostain syystä itselleen epämiellyttävässä tilanteessa tai tuntee olonsa uhatuksi. Aina sitä perimmäistä syytä ei ehkä heti suorilta osaa edes sanoittaa. Onko se vain intuitiota vai jo itseään toteuttava profetia? Kumpi oli ensin: epävarmuus vai ongelma, joka sen aiheutti? Väittäisin, että aina jälkimmäinen.

Epävarmuuden perimmäisille syille voi ne tunnistaessaan tehdä jotain. Muuttaa olosuhteita, puhua, yrittää poistaa kitkan.  Jos ei heti tunnista aihetta, on syytä pohtia mistä tunne johtuu. Mistä se yrittää minulle kertoa? Pitäisikö jonkin asian muuttua?

Jos epävarmuutta aiheuttaa toinen ihminen, tarvitaan sen poistamiseksi myös sen toisen osapuolen/osapuolien panosta ja kommunikointia. Valitettavasti kaikki eivät pysty myöntämään, että nyt pitäisi avautua, asettaa itsensä alttiiksi. Koska silloin voi sattua ja voi näyttää haavoittuvalta, heikolta tai – epävarmalta. On helpompaa vaieta. On helpompaa antaa kuva ”vahvuudesta” kuin myöntää, että on inhimillinen, erehtyväinen tai tyytymätön. Ja samalla vastapuolen epävarmuus luultavasti vain lisääntyy.

Ja kehä on valmis. Onko epävarmuus ja sen näyttäminen siis oikeasti osoitus vahvuudesta vai heikkoudesta?

jotain on syytä muuttaa tai jokin on muuttumassa

Ajatus siitä, että epävarmuus olisi vain huono juttu, on aikansa elänyt. On upeaa, että tässä ajassa moni on kyllästynyt siihen, että yhteiskuntamme tuntuu olevan rakennettu keskimäärin sille, että on aina itsevarma, äänekäs, sosiaalinen, äijämäisen ”vahva” (tän pitäisi olla kiellettyä maassa, jossa sotatraumat on siirretty sukupolvelta toiselle ja sitten kerta toisensa jälkeen vaiettu masentumalla tai puskettu maton alle alkoholin voimalla) ja aina henkisesti ja fyysisesti täysissä voimissa oleva heterorobotti. Kun kukaan ei oikeasti ole.

”Fake it ’till you make it” ja ”eteenpäin, sano mummo lumessa”. Kaikki me kuullaan näitä lauseita ja itsekin olen niitä toistellut. Mut välillä sen mummonkin kannattaisi vähän empiä, pysähtyä hetkeksi ja miettiä, että mihin suuntaan kannattaa lähteä puskemaan.

Ja sen mummolle kertoo, kyllä, ystävämme Epävarmuus!

Kaikki tunteet ovat sallittuja, teot ratkaisee

Epävarmuus on yksi niistä monista tunteista, joille olen iän kanssa antanut itselleni luvan. Viime vuosien aikana olen tajunnut, että herkkyys on mun supervoima. Se, että tunnen tarkoittaa, että kasvan. Tunteet ohjaavat kehityksessä eteenpäin ja suojelevat, siksi ne on ihmiselle vaistoista jalostuneet vuosituhansien varrella.

Lupaan olla jatkossakin ajoittain epävarma. Ja sopivan nöyrä. Ja uudesta innostuva ja valinnoissani rohkea. Ja myös itsevarma. Se sosiaalinen introvertti, joka rakastaa esiintymistä! ?

Erilaiset fiilikset eivät sulje toisiaan pois. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja ainakin mun elämässäni kulkevat ihanasti käsi kädessä. Se, mitä teet niiden tunteiden seurauksena on avain. Ei se, että on tunteita tai että niistä puhuu. Jokaisesta tunteesta voi oppia. Aidot tunteet antavat elämään kontrastia ja tekevät siitä rikasta, opettavaista ja merkityksellistä. Tunteet auttavat kehittymään.

Koska se ainoa asia, mitä ei kannata tehdä, on jäädä jumiin paikoilleen johonkin aikansa eläneeseen ajatukseen siitä, millainen ”pitäisi” olla.

Nyt on ihan uusi aika.

_______________

Seuraa Vuodenaitia myös Instassa tai Facebookissa tai lukaise edellinen postaus

Milloin aloittaa lapsen hiusten pesu shampoolla? Tai lähinnä, milloin lapsen hiukset voi alkaa pesemään shampoolla? Entä millaisilla tuotteilla? Pikkuihminen on nyt puolitoistavuotias ja tämä kysymys on mietityttänyt minua jo pidemmän aikaa, koska tuntuu, että pelkällä vedellä lapsen hiukset eivät enää puhdistu tarpeeksi.

Miksei taaperon hiuksia ei pesisi vain vedellä?

Eilen aamulla annoin Pikkuihmiselle aamupalaksi leipää. Kun hän oli ensin syönyt siitä leivänpäälliset, kampasi hän lopulla leivällä hiuksensa.

Ja tämä ei todellakaan ole yksittäinen tapaus.

Muutenkin Pikkiksen hiukset vaikuttivat kärsineiltä: takaraivolle muodostui takku pesun jälkeen viimeistään seuraavien unien aikana. Hiukset olivat niin huonossa kunnossa, että ajattelin, että niitä pitäisi leikata ihan reilusti.

Sovittiin siis treffit Kauneudenverkkokauppa.fi:n myymälän kampaaja-Mirkan kanssa. Kauneudenverkkokauppa.fi on laajan valikoiman verkkokauppa sekä ammattilaisille että kuluttajille. Heillä on myös sympaattinen myymälätila Vallilassa Mäkelänkadulla. Kunhan korona helpottaa, liiketilaan muuttaa lisää kauneudenhoitoalan ammattilaisia ja siitä tulee lounaskahviloineen todellinen hemmottelukeidas. Jo nyt myymälän hyllyiltä löytyy valtava määrä laadukkaita tuotteita, joista suurin osa on luomua. Mirka on itse valinnut jokaisen tuotteen. Hän tuntee valikoiman todella hyvin ja osaa suositella tapauksen mukaan jokaiselle sopivat hiustenhoitotuotteet.

Alunperin ajatuksenani oli, että lapsen hiuksia leikattaisiin. Mirka alkoi sitten kuitenkin kyselemään, miten taaperon hiuksia pestään. Kerroin, että tähän asti olen pessyt hänen hiuksensa pelkällä vedellä, kun pelkään pestä atoopikkoa saippuoilla. Ja muutenkin ajattelin, että en tahtoisi, että hän ajautuu siihen samaan kierteeseen, mistä nyt monet yrittävät päästä eroon shampoottomalla elämällä. Mirka kuitenkin kertoi, että oikeilla tuotteilla hiusten kunto saadaan paranemaan. Eivätkä oikein valitut luomutuotteet ärsytä ihoa.

Hiukset parempaan kuntoon laadukkailla tuotteilla

Kauneudenverkkokauppa.fi kivijalkamyymälän myymälävastaava Mirka kertoi, että kun hiukset pesee pelkällä vedellä, jäävät hiussuomut auki ja hiukset imevät itseensä likaa (pöly, ilmassa leijailevat saasteet ja tietty mitä muuta sinne nyt päätyy taaperon ja meidän aikuisten käsistä), tarttuvat toisiinsa ja avot, takkuja. Ja kun niitä takkuja sitten kampaa auki, hiukset katkeilevat, murtumalla katkenneet hiukset takertuvat toisiinsa entistäkin helpommin ja kierre on valmis.

Hoidoksi hän suositteli hiustenleikkauksen sijaan hellävaraista pesua ja hoitoa. Hankinkin tytölle Naturalmente-sarjan tuotteet:

• luomushampoon herkälle iholle
• jälleenrakentavan luomuhoitoaineen
• hoitavan luomuhiusveden ja
• jälleenrakentavan luomuseerumin, jossa on hunajaa.

Tyttö sai myös ikioman, ensimmäisen hiusharjansa. Tähän asti ollaan harjattu minun harjallani tai sitten sillä vauvaharjalla, joka oikeasti vaan silottaa hiusten pinnan.

Hiustenhoidosta rituaali

Mirka ehdotti, että teemme hiusten pesusta pienen rituaalin äidin ja tyttären kesken. Hiusten pesu shampoolla ja huuhdottavan hiustenhoitoaineen laitto rauhassa, sitten hieman hiusvettä, hiusten selvitys ja lopuksi vielä tarvittesssa latvoihin seerumia.

Aika liikkistä oli jo illalla, kun esittelin lapselle hänen oman harjansa. Se oli tytölle niin iso juttu, että hän ei suostunut luopumaan siitä koko iltana ja meni harja kädessään myös nukkumaan. Minä sen sitten kalastelin sängystä, kun lapsi oli nukahtanut.

Me vanhemmat ihmistestataan kaikki lapsen tuotteet, myös nämä. SIIS IHAN vaan turvallisuussyistä (kihihii). Mies kokeili hoitoainetta ja oikein mainitsi asiasta erikseen, mikä on ennenkuulumatonta: tykkäsi kovasti. Minä kokeilin hoitoseerumia ja teki hyvää mun talvikuiville latvoille. Tytölle laitoin jo ensiavuksi takkuun hoitavaa hiusvettä ja sain sen selväksi saman tien. Ja tietysti kaikki nämä tuotteet siis sopivat myös aikuisille muutenkin.

Ammattilaisen vinkit hiusten pesuun ja kuivaukseen

Mirka kertoi, että hiukset saa sotkuun hyvin helposti myös väärällä hiustenpesutekniikalla (joka on se, millä itsekin olen aiemmin hiukseni pessyt): jos hiukset vanuttaa pesun aikana vaahdottamalla ne kaikki yhdeksi keoksi pään päälle, saa hiussuomut varmasti tarttumaan toisiinsa.

Shampoo tulisikin valella hiuksiin ylhäältä alas päin ja sitten hieroa vain sormenpäiden pienillä liikkeillä hiusten joukkoon ja vaahdottaa samalla hellävaroen. Näin hiukset eivät takkuunnu vaahdottamisen aikana.

Sama hellävaraisuus koskee kuivaamista: hiusten pörröttämistä ja hankausta tulisi välttää. Itselläni on luonnonmateriaalista tehty hiusturbaani, jonka laitan märkiin hiuksiin ja annan hiusten kuivua siellä, lopuksi sitten föönaan ne. Lapsen hiuksia meillä ei föönata, paitsi jos ovat märät vielä nukkumaan / ulos mennessä. Hänelle siis riittää pelkkä hiusvesi, hiusturbaani ja sen jälkeen harjaus + tarvittaessa seerumi.

Hiusten harjaamiseen Mirka antoi myös hyvän vinkin: pieni suihkaus hoitoainetta latvoihin ja aloita harjaaminen aina latvasta. Kun latvat ovat selvät, selvitä loput hiukset vähitellen ylempää ja ylempää.

Ensimmäiset hiustenpesut shampoolla

Kuten kaikki uudet asiat lapsen kanssa, hiusten shampoopesukin vaatii taaperon kanssa opettelua ja kärsivällisyyttä. Pieni ei vielä jaksa keskittyä pitkiä aikoja ja uudet jutut jännittävät muutenkin.

Olemme pesseet lapsen hiukset nyt kolme kertaa shampoolla. Ensimmäinen shampoopesu oli pienoinen katastrofi, sillä tyttö ei millään meinannut pysyä aloillaan senkään vertaa, että olisin saanut shampoon kunnolla vaahdotettua, huuhtomisesta puhumattakaan. Tämä siis, vaikka olin kuinka alustanut hommaa kertomalla, että nyt hän saa pestä hiuksensa samalla tavalla kuin äiti ja olin itse innoissani asiasta.

Toinen kerta oli jo helpompi, mies sai tytön hiukset pestyä ja huuhdeltua suht hyvin, mutta siitäkin oli rentouttavat rituaalit kaukana, ainakin miehen osalta :D.

Eilen pesimme tytön hiukset kolmatta kertaa ja nyt hän tuntui tajunneen homman jujun: hän jopa vaahdotti itse shampoon hiuksiinsa! Huuhdeltavaa hoitoainetta emme vielä ole kokeilleet, mutta se on seuraavan kerran homma, kun hiusten pesu nyt alkoi sujua. Silti, jo pelkällä shampoopesulla hiukset ovat alkaneet kiiltää kauniisti ja takkua ei muodostu läheskään yhtä helposti ja jos muodostuu, sen saa kammattua uudella harjalla hiusveden avulla auki ilman, että hiukset katkeilevat. Ihanaa oli myös nähdä tytön ilme, kun hän itse vaahdotti shampoon hiuksiinsa ja sitten huuhteli hiuksensa suihkun alla.

Arvonta Instagramissa!

Ja nyt vielä tosi upea juttu! Vuodenaidin Instagram-tilillä on nyt arvonta, jossa saan arpoa nämä neljä upeaa luomulaatuista hiustenhoitotuotetta Kauneudenverkkokauppa.fi:stä yhdelle onnelliselle. Arvontaan voi osallistua 1.2.2021 -postauksesta helmikuun 2021 ajan!

_________________

Seuraa Vuodenaitia myös Instassa tai Facebookissa

tai lukaise edellinen postaus